Arkisto

Projektit 1996- 2008

TAAS - Teknologia-avusteisia asumissovelluksia senioreille
IKU- Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt
VALSAI - Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämishanke
Uudistettu vanhushuolto – malliksi muille
KEVÄT – Kehitysvammaisten asumisyksiköiden arviointi ja kehittäminen
TeTT - Esteettömyys asuinrakennuksissa (toimivuus, esteettisyys, turvallisuus, taloudellisuus)
Future Health- Tulevaisuuden terveydenhuollon palveluverkko
The National Hospital in Latvia –Latvian kansallisen sairaalan suunnittelu ja konseptien kehittäminen
Valmieran sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan yleissuunnittelu
Itä-Virunmaa, terveydenhuollon rakennusten suunnittelulähtökohtien kehittäminen
SuRaKu -Esteetön kaupunki
Vanhusten liikkumismahdollisuudet ja -tarpeet vanhainkodeissa ja niiden lähiympäristöissä
ARVI- Tietojärjestelmä, jatkoprojekti
Kerrostalojen peruskorjaus
Tulevaisuuden terveyshuollon ympäristöt
Tulevaisuuden sairaala
Riikan kaupungin sairaaloiden yleissuunnitelman kehittäminen
Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen - Fyysisen ympäristön täsmälääkkeet
WHO Baltmeditec-projekti
ARVI - Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan
Terveydenhuollon rakennusten suunnittelijakoulutus Liettuassa
Joukkoliikenteen käytettävyys liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden kannalta
Terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen hygieniatilojen arviointitutkimus
Kotihoidon avustamistehtäviä hankaloittavat tekijät apuvälineiden yhteydessä
Hainanin provinssisairaalan toiminnallinen suunnittelu
Laboratoriojärjestelmien modernisointi
Toimivan kodin esteettömän asumisen www-sivut
Liettuan sairaala- ja muiden terveydenhuollon rakennusten suunnittelijakoulutuksen valmistelu
Asunto työympäristönä - Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnan fyysisen työympäristön laatu
Toimiva ympäristö jokaiselle - Heikkonäköiset ihmiset arvioimassa rakennettua ympäristöä

Projektit 1989 - 1996

Lintujen musiikkia; Arkkitehtonisen ympäristön vaikutus kehitysvammaisten kuntoutustyössä
Vuode ja sen lähiympäristö
Liikumisesteisten tasonvaihtolaitteet
Nurmijärven terveyskeskuksen sosiaaliteknologiaongelmien kartoitus
A Review of International Research of User Requirements for Dwellings for the Elderly
Kokonaispalveluauto
Suunnittelun visualisointi
Sairaalahenkilökunnan fyysisen työympäristön laatu
Terveysasemien tilojen toimivuus

* * *

TAAS - Teknologia-avusteisia asumissovelluksia senioreille

* * *

IKU- Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt

• Sotera & Stadia, IKU -Ikäihmisten kuntoutumista tukevat hoito- ja toimintaympäristöt, yhteyshenkilö: Satu Åkerblom
  
• Rakentamistalouden laboratorio, KUTRI - Kustannustehokas senioriasuminen, yhteyshenkilö: Saari, Arto
  
• Automaatiotekniikan laboratorio, AAPINEN - Auttavan Automaation Pilotointi, yhteyshenkilö: Harmo, Panu
  
• Sovelletun elektroniikan laboratorio, LITE - Life Quality Improvement through Technology, yhteyshenkilö: Sepponen, Raimo
  

• Innovatiivinen kaupunki -hanke lyhyesti
  
• apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkosen avauspuheenvuoro
  
• Projektien esittely
  

IKU-projektin päätöstilaisuus
21.01.2009
Kustaankartanon vanhustenkeskus juhlasali, K-talo

Excursio Tanskaan 31.1.2007- 02.02.2007
Verma, I. & Åkerblom, S. 2008.Kokemuksia Tanskalaisesta ikääntyneiden ihmisten hoiva-asumisesta. TKK, Sotera, Arkkitehtuurin tutkimuksia 2008 / 31. ISBN 978-951-22-9356-8 (pdf)

Excursio Hollantiin 25.03.2008 - 26.03.2008:
Aalto, L. Verhe, I. & Verma, I. 2009.Tutustumismatka Hollannin vanhustenhuollon tiloihin. TKK, Sotera, Arkkitehttuurin laitos. ISBN 978-952-248-029

Artikkeli:
Mäkinen, E.; Ahola, S.; Kruus-Niemelä, M.; Leminen, T.; Talvenheimo-Pesu, A.; Verhe, I. & Verma, I. 2008. Vanhukset haluavat olla aktiivisia. Dialogi 1 / 2008.Stakes. ISSN 0789-0346

Opinnäytetyöt:
Aro, P. 2008. Dynaaminen valaistus - Tulevaisuuden valaistusratkaisut muistihäiriöisen asuin- ja hoivaympäristöön. Taideteollinen korkeakoulu, Teollinen muotoilu. Taiteen maisterin lopputyö. Katso myös valaistusdemo.

Ranne, R. 2008. Dementiaryhmäkodin hoitotyön toimintatilanteita tukeva työympäristö. Teknillinen korkeakoulu, Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta. Diplomityö. (diplomityön liitteet)

Wiinikka, T. 2008. Uusi asumismalli dementoituneille, Sovellus Itä-Pasilan palvelutaloon. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos, Sotera. Diplomityö.

* * *

Valtakunnallinen sairaaloiden kiinteistökannan kehittämishanke (VALSAI)

Projektiryhmä:
Vastuullinen johtaja: Siikala, Antti-Matti (A/RO)
Projektipäällikkö: Verhe, Irma (Sotera)
Tutkijat: Autio, Antti (Sotera), Kjisik, Hennu; Vauramo, Erkki (BIT), Päivi Väisänen (A/RO), Jari Palonen (LVI)
Tutkimuksen kesto: 2006-02-01 … 2008-06-30 käynnissä

Tiivistelmä
VALSAI-hankkeen tehtävänä on kehittää terveydenhuollon ja sairaanhoidon toimitilojen kiinteistöjohtamisen ja rakentamisen osaamista ja luoda toimintatavat, joilla seuraavina vuosikymmeninä väistämättömät laajat uudistus- ja korjaustoimenpiteet näissä rakennuksissa voidaan toteuttaa.

VALSAI-hankkeen päätavoitteet ovat:

• Tuottaa menettelytavat sairaanhoitopiirin toiminnan pitemmän aikavälin suunnittelun ja tilantarpeiden yhteensovittamiseksi.
  
• Määritellä perusteet sairaalarakennusten toimivuuden, käyttökelpoisuuden, ja teknisen kunnon arviointiin sekä korjaamisen suunnitteluun.
  
• Kehittää sairaalan korjausprosesseja.
  
• Tuottaa ja testata uusia strategisen ja operatiivisen kiinteistöjohtamisen työkaluja.
  
• Esittää vaihtoehtoisia toimintamalleja sairaalakiinteistöjen omistamiseen, rahoitukseen ja palvelujen tuottamiseen.
  

4.       Korjataanko vai rakennetaanko uutta? (01.11.2007)

* * *

Uudistettu vanhushuolto – malliksi muille

Julkaisu
Ryhänen, F.(toim.); Kylmänen-Kurkela, E.; Rysti, M.; Valvanne, J.; Vistala, V.; Laakso-Salmenhaara, L.; Allev, R.; Meigas, K.; Alanko, U.; Autio, A.; Kekäläinen, R.; Kjisik, H.& Vauramo, E..2007. Uudistettu vanhushuolto - malliksi muille. Eakate uuendatud hooldus ja ravi – eeskujuks teistele. Teknillisen korkeakoulun HEMA- Instituutin julkaisuja nro 12. ISBN 978-951-22-9169-4(nid), ISBN 978-951-22-9170-0(pdf)

* * *

 

KEVÄT – Kehitysvammaisten asumisyksiköiden arviointi ja kehittäminen

Tutkimuspäällikkö: Åkerblom, Satu
Tutkijat: Viitala, Sara; Wiinikka, Tytti
Tutkimuksen kesto: 2006 - 2007 (päättynyt)

Tiivistelmä:

Kehitysvammaisten palvelujärjestelmässä on laitoshuollon purkamisen seurauksena tapahtunut muutos avopalvelujen suuntaan. Kehitysvammaisten asumispalveluja ei kuitenkaan ole vielä järjestetty tyydyttävällä tavalla; tarjonta on riittämätöntä ja erilaisten asumismuotojen tutkimiselle ja kehittämiselle on tarvetta.

Kevät-projektin tehtävänä oli tutkia 2000-luvulla rakennettuja ja käyttöönotettuja kehitysvammaisten asumisyksiköitä tarkastelemalla niiden suunnitteluratkaisuja ja toteutusta sekä arvioimalla niiden toimivuutta asukkaiden ja työntekijöiden näkökulmasta. Arvioinnin perusteella määriteltiin asumisyksiköiden kehittämistarpeet ja tekemään kehittämisehdotuksia.

Tutkimuskohteiksi valittiin viisi keskenään erityyppistä asumisyksikköä: Asumispalvelusäätiön asumispalveluryhmät Seinäjoella ja Alahärmässä, Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n Kauniaisten asumisyksikkö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Kesäheinän palvelukoti Kajaanissa sekä Savon Vammaisasuntosäätiön Kirkonsalmen palvelukoti Iisalmessa.

Kohteiden tutkimus toteutettiin siten, että jokaisessa havainnointiin paikalla, asukkaille ja henkilökunnalle tehtiin kyselyt ja heitä haastateltiin. Myös kohteiden suunnittelijat ja toteuttajatahot haastateltiin. Käyttäjäpalautteen avulla kerättiin tietoa asiakkaiden asumiseen liittyvistä toiveista ja odotuksista sekä koko asunnonhankintaprosessin onnistumisesta. Suunnittelija- ja toteuttajanäkökulmien perusteella saatiin tietoa erityisasumiskohteiden suunnitteluun ja toteutukseen liittyvistä, tavanomaiseen asuntorakentamiskohteeseen verrattuna mahdollisesti poikkeavista seikoista.

Projektin tavoitteena oli tuottaa tietoa kehitysvammaisten asumisyksiköiden suunnittelua ja kehittämistä varten sekä määritellä arviointikriteerit, joita voidaan käyttää tulevien asumisyksiköiden toteutuksessa.

Yhteistyötahot:
Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Raha-automaattiyhdistys, Valtion asuntorahasto, Asumispalvelusäätiö, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry, Savon vammaisasuntosäätiö, Honkalampi-säätiö
Uudenmaan Vammaispalvelut Oy, Invalidiliitto ry, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Julkaisu:
Viitala, S., Wiinikka, T. & Åkerblom, S. 2007. Parempaan kehitysvammaisten asumiseen - Viiden asumisyksikön arviointi. Suomen ympäristö 43/2007, Asuminen, 178 s. Ympäristöministeriö. ISBN 978-952-11-2925-4 (PDF).
ISBN 978-952-11-2924-7 (nid.).

Linkit:
Raportti (pdf)
Liiteet 1- 2 (pdf)
Liite 3 (pdf)
Liite 4 (pdf)

* * *

TeTT - Esteettömyys asuinrakennuksissa
(toimivuus, esteettisyys, turvallisuus, taloudellisuus)

Projektiryhmä
Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Åkerblom, Satu; Anttila, Jesse; Hälikkä, Sasu; Hiltunen, Aki; Sipiläinen, Pirjo; Tuononen, Tuula; Verma, Ira
Tutkimusapulaiset: Aro, Päivi; Rajala, Marko, Vartiainen, Raila
TKK, Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti

Halonen, Liisa; Lehtovaara, Jorma, TKK, Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto, Valaistuslaboratorio
Saari, Arto; Aalto, Leena; TKK, Rakennus- ja ympäristötekniikan osasto, Rakentamistalouden laboratorio
Tutkimuksen kesto: 2003-10-01 ... 2006-04-30; päättynyt

Tiivistelmä

Projektissa kehitetään uudis- ja korjausrakentamista varten testausmenetelmiä, joiden avulla voidaan siirtää optimoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet suunnitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Menetelmiä kehitetään todellisissa uudis- ja korjauskohteissa.

Projektin aikana selvitetään, millainen on toimiva täysmittakaavainen testitilajärjestelmä, jota voidaan käyttää suunniteltaessa erilaisia asumiseen liittyviä tiloja liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille. Tavoitteena on, että erilaisia tutkimusasetelmia voidaan tehdä sekä 1) testilaboratorion tiloissa että 2) korjattavissa tai rakennettavissa kohteissa paikan päällä.

Menetelmien avulla voidaan kerätä aineistoja kokonaistaloudellisia laskelmia varten ja tehdä tarkasteluja siitä, miten uudis- ja korjausrakentamisessa voidaan nykyistä paremmin ottaa huomioon käyttäjävaatimukset ja miten korjausrakentamisessa voidaan vaikuttaa positiivisesti asukkaan itsenäiseen selviytymiseen tai kotipalveluhenkilöstön työtehtäviin ja työaikaan.

Projekti on poikkitieteellinen ja siihen osallistuvat Soteran lisäksi TKK:n rakentamistalouden laboratorio ja valaistuslaboratorio sekä ergonomian asiantuntijana Kuopion aluetyöterveyslaitos.

Testausmenetelmät palvelevat hankkeen päätyttyä sekä uudis- että korjausrakentamiskohteita. Lisäksi osahankkeiden kehittämistyön tuloksia voidaan soveltaa muissakin kohteissa.

Tutkimusohjelma: iWell-teknologiaohjelma, Tekes

Yhteistyöyksiköt (TKK):
Valaistuslaboratorio
Rakentamistalouden laboratorio

Yhteistyölaitokset (ulkop.):
Kuopion aluetyöterveyslaitos
Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia
Laurea Ammattikorkeakoulu, Espoo-instituutti

Rahoittajat:
Työsuojelurahasto
Helsingin kaupunki
Espoon kaupunki
Vantaan kaupunki
Museovirasto
Elektro Valo Oy
KOy Helsingin Palveluasunnot
Lumon Oy
Martela Oy
Proteesisäätiö
Puuhuone Ars Oy
Respecta Oy
TepComp Oy
Vanhustyön keskusliitto ry
Väinö Korpinen Oy
YIT-yhtymä Oyj

Muut yhteistyötahot:
Innojok Oy
Mega Elekrtoniikka Oy
Siimisoft Oy



Testijärjestelmän kehittäminen

Soteran tutkijat ovat keränneet tietoa täysmittakaavalaboratorioista, tutkimusmenetelmistä ja tehdyistä tutkimuksista. Kerätty materiaali on analysoitu ja sen pohjalta on tehty esitys siitä, minkälainen täysmittakaavalaboratorio järjestelyineen voisi olla. Em. työvaiheista on kirjoitettu tutkimusraportti Anttila J., Åkerblom S. ”Täysmittakaavatutkimuksen perusteet”.

Case-kohteissa tehtyjen tutkimusten kautta määritellään testijärjestelmille asetettavat vaatimukset. Projektissa kehitetään muunneltavia tiloja käyttävän laboratoriomallin konsepti. TettLab-täysmittakaavalaboratorion suunnitelma on yksi Tett-hankkeen konreettinen tulos. TettLabin rakentaminen alkaa vuoden 2006 alusta Otaniemen Laurae-ammattikorkeakoulussa sijaitsevan Well Life Centerin yhteyteen. (Tettlab-täysmittakaavalaboratorio)

Laboratoriosta on tehty pohjapiirustuksia ja leikkauksia urakkalaskentaa ja tarkempia työkuvia varten Soteran puolesta. Lisäksi täysmittakaavamallintamisen testijärjestelmää ollaan suunniteltu. Suunnitelmat on tuottanut arkkitehti Marko Rajala yhteistyössä Soteran kanssa. (Ks. Tilojen ja testijärjestelmän suunnitelmat - pdf 2.4mb)

Valaistuslaboratoriossa on valmisteilla asumisen valaistuksen täysmittakaavatutkimusta koskeva osuus.

Raportti
Tuononen, T.; Åkerblom, S.; Asuintilojen mitoitusmallit. 2005. TKK/Sotera. (15mb)

Kansainvälinen yhteistyö
Projektin tutkijat Satu Åkerblom ja Pirjo Sipiläinen osallistuivat kansainväliseen asumisen ja asuinympäristöjen tutkimusmenetelmiä esittelevään IAPS:n järjestämään konferenssiin Wienissä 7.-10.7.2004. (Lue raportti)

Projektin tutkija Aki Hiltunen osallistui 21-24-9.2005 Lissabonissa järjestettävään eCADDe:n (Education for Computer Aided Architectural Design in Europe) konferenssiin, jonka teemana on ”Digital Design: the quest for new paradigms”. (Lue raportti)

Lundin teknillisen korkeakoulun täysmittakaavalaboratorion kanssa on projektin aikana käyty neuvotteluja Lundissa ja yhtenä yhteistyömahdollisuutena nähty mm. yhteisen projektin toteuttaminen. Projektia varten on tehty alustava suunnitelma. Projenktin tutkija Sasu Hälikkä kävi keväällä 2005 tutustumassa Lundin täysmittakaavalaboratorioon. (Lue raportti)

Yhteistyöstä MIT:n kanssa on neuvoteltu professori Jarmo Suomisen ja Kent Larsonin kanssa. Matka MIT:n PlaceLab:iin on suunniteltu toteutettavan vuoden 2006 aikana.

Vancouverissa sijaitsevan Dr.Tong Louie Living Labin (Simon Fraser University) kanssa on tunnusteltu tutkimusyhteistyötä. Marraskuussa 2005 järjestettiin matka seminaaripäivineen yhteistyön suunnittelua varten. (Lue matkaraportti)

Case 1 Asunnonmuutostyöt

Osaprojektissa on kehitetty tiedonkeruumalli asunnonmuutostyöprosessia varten. Lähtötietomateriaalina on käytetty kirjallisuutta, viranomaiskyselyjä ja -haastatteluja sekä aineistoja vuoden 2003 asunnonmuutostöistä Vantaan Tikkurilassa ja Helsingin koillisella alueella. Mallin käyttöä on testattu Vantaan Tikkurilan alueella, ja korjaustoimintaa käsittelevän ohjausryhmän jäsenet ovat arvioineet sitä. Soteran tutkijat käyttivät menetelmää työkalunaan asunnonmuutostyöanalyysissä.

Rakentamistalouden laboratoriossa on marraskuussa 2004 käynnistynyt tiedonkeruumallia täydentävä, vaikuttavuuden mittaamista koskeva projektiosuus.

Raportti:
Verma, I; Aalto, L; Anttila, J; Aro, P. & Åkerblom, S. 2006. Asunnonmuutostöiden kehittämis- ja seurantamalli. Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto,Sotera. ISBN 951-22-8180-5(pdf)

Case 2 Syystien palvelutalo

Syystien palvelutalossa kehitetään menetelmiä ja tutkitaan korjausvaihtoehtoja keittokomeron, hygieniatilan ja valaistuksen parantamiseksi sekä parvekkeiden lisäämiseksi. Samalla kehitetään palvelutalon korjausmalli ja arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia tila- ja toimintakustannuksiin.

Palvelutalon erääseen asuntoon on toteutettu yhdessä Puuhuone Ars Oy:n kanssa keittokomeroratkaisu ja Elektrovalo Oy:n, Innojok Oy:n ja TEPComp Oy:n kanssa erilaisia valaistusratkaisuja testauksia varten. Lisäksi kahteen asuntoon on toteutettu yhdessä Väinö Korpinen Oy:n kanssa uudet kylpyhuoneratkaisut. Ratkaisujen testauksiin osallistuivat palvelutalon asukkaat ja henkilökunta. Helsingin Palveluasunnot Oy vastasi testiympäristöjen rakentamisesta. Uutena mittarina kylpyhuonetutkimuksessa käytettiin Mega Elektroniikka Oy:n alustaan kohdistuvan paineen mittaria. Testikeittiössä arvioitiin myös Respecta Oy:n markkinoiman tuolin käyttöä.

Diplomityö:
Rajala, M. ”Vanhusten palvelutalon korjausmalli” 2005. Korjausmalli koostuu kolmesta osa-alueesta: asukasprofiilit, ratkaisumallien osaelementit ja vaihtoestoisten ratkaisumallien arviointi. Työssä on esitetty ja arvioitu keskitetty ja hajautettu malli.

Opinnäytetyöt:
Kauppila, L.; Jokinen V. Asuinympäristön valaistus ikääntyneiden arvioimana. 2005. Opinnäytetyö Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu.

Lasorv, J.; Manninen J.; Raininko K. Näönseulontamenetelmien soveltuvuus ikääntyneiden näönseulontaan kotioloissa. 2005. Opinnäytetyö Stadia Helsingin ammattikorkeakoulu.

Tutkimusraportit:
Nevala, N; Åkerblom, S; Anttila, J. & Aro, P.; Perinteisen ja muunneltavan keittokomeron ergonomian ja käytettävyyden vertailu ikääntyneen käyttäjän kannalta. 2004. TKK/Sotera, Työterveyslaitos Kuopio. 35 s.

Nevala, N; Åkerblom, S; Aro, P. & Vartiainen R.; Palvelutalon kylpyhuoneiden ergonomia ja käytettävyys. TKK/Sotera, Työterveyslaitos Kuopio.

Aro, P; Tuononen, T. & Åkerblom, S.2006. Palvelutalojen parvekkeet. TKK/Sotera. Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/91. ISBN 951-22-8178-3 (pdf).

Aalto, L. & Saari, A. 2007. Tehokas palvelutalo. TKK, Rakentamistalouden laboratorio. Rakentamistalouden laboratorion raportteja 234. ISBN 978-951-22-8160-2

Lehtovaara, J.; Ikääntyneiden kotivalaistus. 2005. TKK/Valaistuslaboratorio.

VELA - työtuolin / malli UNI 2, käytettävyyden arviointi. 2005. TKK/Sotera, Työterveyslaitos/ ergonomiayksikkö, Kuopio.

Leiviskä, K. & Vartiainen, R. 2006. Ikääntynyt keittiössä. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia. Opinnäytetyö

Case 3 Puolarkoti

Espoon Puolarmetsän sairaalan pitkäaikaisosastojen 4D ja 4E, Puolarkodin, kehittäminen on yhtenä kohteena TeTT-projektissa. Puolarkodin kehittämishanke käynnistyi syksyllä 2004 tilanteessa, jossa Puolarmetsän sairaalan kaikki pitkäaikaispotilaat sijoitettiin samaan kerrokseen, josta näin tuli asukkaidensa pysyvä - ja usein viimeinen - asuinpaikka ja syntyi tarve kehittää sairaalaympäristöä viihtyisämmäksi. Samalla hoitohenkilökunnan työ muuttui hoito- ja hoivatyöksi ja nähtiin tarve kehittää myös raskaan hoivatyön suorittamisen ympäristöä.

Ongelman tunnistamista, kuvaamista ja arviointeja varten materiaali on kerätty haastattelemalla potilaita, omaisia ja henkilökuntaa sekä dokumentoimalla tilat. Materiaali kuvaa osaston nykyistä toimintaa, tilojen toimivuutta sekä eri tahojen toiveita osaston kehittämiseksi.

Seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin kahden hengen huoneiden muutosvaihtoehtoja, joissa on vastattu kokonaisvaltaisesti kalusteiden, varusteiden, pintamateriaalien ja valaistuksen avulla esiin tulleisiin ongelmiin. Ratkaisuvaihtoehdoissa korostettiin sitä, että vuoteen lähiympäristöön muodostuu yksityinen vyöhyke.

Kesällä 2005 Puolarkotiin toteutettiin kaksi pilottihuonetta, joiden toimivuutta arvioidaan ja testataan asukkaiden, henkilökunnan ja vierailijoiden kanssa. Pilottihuoneiden toimivuutta on testattu ja verrattu vanhojen huoneiden toimivuuteen useilla erilaisilla mittauksilla.

Osahanke tehdään yhteistyössä Espoon kaupungin ja Puolarmetsän
sairaalan henkilökunnan kanssa. Yhteistyöyrityksinä pilottihuoneen toteutuksessa ovat Martela Oyj, Kuopio Woodi Oy, Easydoing Oy / Salli Systems, Stiegelmeyer Oy, Silent Gliss Oy, Upofloor Oy, Luxo Finland Oy, Ecophon Oy sekä Vallila Interior Oy.

Projektin aikana esitetään myös koko sairaalakerrosta koskeva vaiheittainen kehittämissuunnitelma.

Tutkimuksessa kehitettyjä ongelmien kartoitusmenetelmiä ja tutkimustuloksia voidaan käyttää korjaushankkeissa, joissa on tavoitteena muuttaa sairaalaosastojen tiloja viihtyisimmiksi ja toimivimmiksi. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää mm. Puolarmetsän sairaalan laajennushankkeessa.

Tutkimusraportit:

Lehtovaara, J.; TeTT - Puolarkodin valaistusmuutos. 2005. TKK/Valaistuslaboratorio.

Pilottihuoneen käyttöohje 405. 2005. TKK/Sotera. (Lue kättöohje)
Pilottihuoneen käyttöohje 421. 2005. TKK/Sotera. (Lue käyttöohje)

Åkerblom, S.; Hälikkä, S. & Hiltunen, A. 2006. Sairaalasta hoitokodiksi, pitkäaikaishoitoympäristön kehittäminen Puolarmetsän sairaalassa. Teknillinen korkeakoulu, Sotera, Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/89. ISBN 951-22-8174-0(pdf)
Raportin liitteet (10 Mb)

Case 4 Rakennussuojelu ja esteettömyys

Osaprojektissa on esitetty hissilisäyksen arkkitehtonisia vaikutuksia ja saavutettavan esteettömyyden tason arviointimalli. Työssä on tarkasteltu hissiratkaisuja sodanjälkeisissä porrashuoneissa ja esitetty kaksi esimerkkisuunnitelmaa. Toukokuussa 2005 valmistuneesta työstä on ollut jo konkreettista hyötyä hissiprojektien valmisteluvaiheissa.

Diplomityö
Hälikkä, S. ”Rakennussuojelu esteettömyys – uusi hissi vanhaan kerrostaloon” 2005.
Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto.

Raportti:
Hälikkä, S. & Åkerblom, S. 2006. Jälkiasennushissien vaikutukset, arkkitehtuuri - kustannukset - esteettömyys. Teknillinen korkeakoulu, Sotera. Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/90. ISBN 951-22-8176-7.

Case 5 Senioritalokonsepti

YIT:n senioritalokonsepti on valmistunut ja esitelty YIT:n henkilökunnalle 8.9.2005. Hankkeessa tuotettiin Senioritalokonseptin ohjauksen malli, jonka lähtökohtana oli rakennusliikkeen nykyinen suunnittelun ohjaus, toteutuneet kohteet ja niistä saatu käyttäjäpalaute. Työn aikana seurattiin Asunto Oy Helsingin Ventuksen kalustesuunnittelua mm. luonnos- ja urakkasuunnitteluasiakirjojen kautta.

Lisäksi tuotettiin asunnon tilojen mitoitusmallit, jotka perustuvat liikkumis- ja toimimisrajoitteisten henkilöiden vaatimuksiin. Tavoitteena oli esittää mahdollisimman monelle käyttäjälle toimivat perusratkaisut ja niihin liittyvät muunneltavuuden rajat. Mitoitusmalleja käytettiin myös täysmittakaava-laboratorion suunnittelussa.

* * *

Future Health
Tulevaisuuden terveydenhuollon palveluverkko

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Vauramo, Erkki; Kjisik, Hennu; Sipiläinen, Pirjo
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2004-01-01 ... 2006-12-31; päättynyt

Tiivistelmä
Network for Future Regional Health Care (Future Health) on verkostoprojekti, johon osallistuu yhteensä 20 partneria eri puolilta Eurooppaa. Sotera osallistuu projektin neljään komponenttiin: 1) Management and Coordination, 2) Regional Health Care Service Network, 3) Analyzing Health Care Processes; New Processes and Organisation sekä 4) New Concepts and new Environments.

Verkosto järjestää yhteensä kuusi kokousta seuraavista aiheista:
1) Regional health care service network, Tallinna 2004
2) Analyzing processes, Ateena, Kreikka, 2004
3) New working processes and new organization, Greifswald, Saksa, 2005
4) New concepts and new environments, Skåne, Ruotsi, 2005
5) Implementation, Riika, Latvia, 2006
6) Closing meeting, Helsinki, 2006

Rahoittajat:
Euroopan Unionin Interreg IIIC rakennerahasto, kansallinen rahoitus, Teknillinen korkeakoulu
http://www.futurehealth.fi/default.asp?scat=498

Julkaisut:

Åkerblom, S. & Hälikkä, S.2006. Workplace modules in a ward: identification of needs and user requirements for getting better working surroundings. In:Stauskis, G. Implementation of Future Health Care Visions. Regional Health Care Service Network, Interreg IIIc programme, 2006, Helsinki, s. 40-46, ISBN (painettu): 952-10-3588-9, ISBN (elektroninen) 952-10-3589-7

Eklund, F. & Vauramo, E. 2006. Aspects in implementation of “Visions of a Network for Future Regional Health Care” In: Stauskis, G. Implementation of Future Health Care Visions. Helsinki. Regional Health Care Service Network, Interreg IIIc programme
s. 47- 58. ISBN (painettu): 952-10-3588-9. ISBN (elektroninen) 952-10-3589-7

Kekomäki, M.; Rehnberg, C.; Thellman Beck, B. & Vauramo, E. 2006. Future Vision of Regional Health Care. In: Thellman Beck, B.; Meigas, K.; Kekomäki, M. & Vauramo, E. Future Vision of Regional Health Care. Helsinki. Regional Health Care Service Network, Interreg IIIc programme. s. 1 – 39. ISBN (painettu): 952-10-2930-7

Johansson,C.G.; Briede, R.; Kjisik, H.; Gintras, S. & Reinis, F.(ed.) 2006. New concepts and new environments. Helsinki. Regional Health Care Service Network, Interreg IIIc programme.s. 102. ISBN: 952-10-3418-1

* * *

The  National Hospital in Latvia-
Latvian kansallisen sairaalan suunnittelun ja konseptien kehittäminen

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Vauramo, Erkki (koordinaattori); Kjisik, Hennu
Tutkimuksen kesto: 2005-02-15…. 2006-11-31; päättynyt

Tiivistelmä
Hankkeessa selvitettiin ja arvioitiin Latvian olemassa olevien sairaaloiden toiminnallista uudelleenjärjestelyä. Ensimmäinen arviointikohde oli Yliopistollisen lastensairaalan korjaamista ja lisärakentamista koskevat jatkosuunnitelmat. Toisena kohteena oli P. Straninsin historiallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaan sairaala-aluekokonaisuuden modernisointimahdollisuuksien arviointi.

Hanke on jatkoa Baltian maiden sairaaloiden ja erityisesti Riian kaupungin sairaaloiden arviointihankkeille. Hankkeessa hyödynnetään myös muiden aikaisempien Baltian maiden sairaalaprojektien tuloksia.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Latvian terveysministeriön ja heidän nimeämiensä asiantuntijoiden kanssa.

* * *

Valmieran sairaanhoitopiirin ja keskussairaalan yleissuunnittelu

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Kjisik, Hennu; Kekäläinen, Reijo
Tutkimuksen kesto: 2005-10-25...2006-11-30

Tiivistelmä:
Hankkeen tarkoituksena oli Valmieran sairaanhoitopiirin konseptien kehittäminen sekä rakennusten laajennussuunnitelman tekeminen. Hankkeessa tehtiin Vidzemen (Valmiera) sairaanhoitoalueen yleissuunnitelma ja määriteltiin rakennusten käyttötarkoitukset. Suunnittelutyö tehtiin opettavassa yhteistyössä paikallisten suunnittelijoiden kanssa, siten että suomalainen ammattitaito siirtyi paikallisille suunnittelijoille. Hankkeen päätyttyä paikalliset suunnittelijat jatkavat korjaussuunnittelua hankitun ammattitaidon avulla.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Latvian terveysministeriön, Valmieran hallintopiirin ja latvialaisten asiantuntijoiden kanssa. Hankkeella edistettiin latvialaisten omaa asiantuntemusta ja laajennettiin suomalaisten asiantuntijoiden toiminta-aluetta.

Julkaisut
Alanko, U.; Kjisik, H.; Kekäläinen, R.; Vauramo, E.; Epermane, M. & Leipa, I. 2006. ”Vidzeme Health in 2025”, Discussion document. Helsinki. TKK, Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA.

* * *

Itä-Virunmaa, Viro, terveydenhuollon rakennusten suunnittelulähtökohtien kehittäminen

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Kjisik, Hennu; Kekäläinen, Reijo
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2003-09-02 ... 2005-10-31; päättynyt

Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena on antaa asiantuntija-apua Itä-Virun maakunnalle, joka on päättänyt rakentaa uuden keskussairaalan alueella nyt olevan kahdeksan pienen sairaalan tilalle. Soteran tehtävänä on avustaa nykyisten rakennusten kunnon arvioinnissa, alueen ohjelman teossa, avainlääkäreiden suunnittelukoulutuksessa ja tehtyjen suunnitelmien arvioinissa.
Yhteistyölaitokset (ulkop.): Itä-Viron keskussairaala, Viro

* * *

SuRaKu -Esteetön kaupunki

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Verhe, Irma; Åkerblom, Satu
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2002-03-21 ... päättynyt

Tiivistelmä:
Hankkeessa laaditaan esteettömyysohjeisto ja tietojärjestelmä, jonka avulla on mahdollista arvioida kuntien ulkotilojen esteettömyyttä. Hankkeessa määritellään esteettömyyskriteerit, tarjotaan ratkaisumalleja esteettömän ulkoympäristön suunnittelua, rakentamista ja kunnossapitoa varten. Tietojärjestelmän ulkoiset käyttöliittymät toteutetaan selaimella käytettäviksi.

Projekti toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin Helsinki kaikille -projektin kanssa. Sotera laatii tietojärjestelmän sisällön sekä opaskirjan.
Yhteistyöyksiköt (TKK): Innovaatiokeskus, Innovatiivinen kaupunki
Yhteistyölaitokset (ulkop.): Helsingin kaupunki, Helsinki kaikille –projekti

Julkaisut:
HKR & Sotera. 2005. Ulkotilojen esteettömyyden kartoitus- ja arviointiopas Suunnittelu – Rakentaminen – Kunnossapito. Helsinki. Helsingin kaupungin rakennusvirasto HKR, Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera. ISBN 952-473-483-4. (Lue raportti, läs rapporten)
www.hel.fi/helsinkikaikille
Rahoittajat: Helsingin kaupunki ja Sosiaali- ja terveysministeriö

* * *

Vanhusten liikkumismahdollisuudet ja -tarpeet vanhainkodeissa ja niiden lähiympäristöissä

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Lehmuspuisto, Vuokko; Sipiläinen, Pirjo; Åkerblom, Satu; Verma, Ira
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2001-11-01 ... 2005-12-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Projektin tavoitteena on tuoda esiin liikunnan ja liikkumisen merkitys vanhuksen toimintakyvyn säilyttäjänä ja elämänlaadun ylläpitäjänä. Vanhusten liikkumistottumukset vaihtelevat. Liikkumista, kunnon ylläpitoa ja kuntoutusta voi hankaloittaa tai estää iän mukanaan tuoma näön heikkeneminen, liikkumisen epävarmuus, apuvälineiden ja avustajan tarve tai muistin heikkeneminen, jos ympäristö ei tarjoa riittävästi selviytymiskeinoja.

Tutkimuksen tuloksena on raportti, joka opastaa ikääntyneiden vanhainkotien ja palvelutalojen lähiympäristöjen suunnittelua liikkumismahdollisuuksia edistäviksi. Opas tarkastelee myös kuntien mahdollisuuksia kehittää eri sektoreilla toimintojaan ja ympäristöjään ikääntyneiden liikkumista edistäviksi. Malmin palvelutalon pihan ja lähipuiston saneeraus suunnitelmat painotettiin ikääntyneiden liikuntaa edistäviksi. Ikääntyneiden ikkunallisia näkökulmia on otettu huomioon myös Helsingin kaupungille laadituissa palvelutalojen pihojen suunnitteluohjeissa.

Tutkimuksessa mukana ollut Paimion palvelutalo suunnittelee parhaillaan ikääntyneitä palvelevia sisäliikuntatiloja rakennuksen yhteyteen, suunnittelee piha-alueitaan ulkoliikuntaan paremmin soveltuvaksi ja pyrkii yhteistyöhön Paimion kaupungin kanssa saadakseen laajemmat esteettömät ulkoilureitit ikääntyneille.

Rahoittajat: Opetusministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö
Yhteistyölaitokset (ulkop.): Ikäinstituutti

* * *

ARVI- Tietojärjestelmä, jatkoprojekti

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Sipiläinen, Pirjo; Åkerblom, Satu; Tuononen, Tuula;
Tutkimusapulaiset: Verma, Ira
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: - 2005-8-31; päättynyt

Tiivistelmä:

Projektin tarkoituksena oli kehittää ”Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan” eli ARVI on tietojärjestelmä, joka on tarkoitettu työvälineeksi ja tietolähteeksi esteettömän asuinympäristön suunnittelua ja arviointia varten. ARVI käsittää tietokannan ja siihen liittyvän ohjelmiston. Tietokannan sisältönä ovat esteettömän asuntosuunnittelun määräykset ja ohjeet luokiteltuna erilaisten asukkaiden vaatimusten, tilojen, rakennushankkeen kulun ja rakennusosien mukaan. ARVIssa on esimerkkejä esteettömyyden toteuttamiseksi sekä monipuoliset mahdollisuudet hakea tietoa. ARVIn avulla voidaan arvioida asuinrakennusten suunnitteluratkaisujen käytettävyys toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden kannalta.

ARVI tietojärjestelmän prototyyppi kehitettiin Tekesin iWell ohjelmassa vuosien 2000-2002 aikana Tekesin ja yhteistyöosapuolien rahoituksella Teknillisen korkeakoulun SOTERA-instituutissa. Tutkimushankkeen päättymisen jälkeen ARVI oli koekäytössä internetissä. ARVI sai ”Visio 2010 Parhaat toiminnat 2003” – kunniakirjan kiinteistö- ja rakennusalan foorumissa Finlandia-talossa.

Vuoden 2004 toukokuussa ARVI esiteltiin Valtion asuntorahaston johdolle. ARA oli halukas saamaan ARVIn osaksi asumisen portaalia. Vuoden 2005 vaihteessa käynnistettiin Ympäristöministeriön ja Sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella ARVIn sisällön tarkistaminen ja tietojärjestelmän teknisen toteutuksen uudistaminen sekä käytettävyyden parantaminen. ARVIin päivitettiin mm. uudet asuntosuunnittelun määräykset ja ohjeet.

Uudistettu ARVI siirrettiin Valtio asuntorahaston hallintaan 31.8.2005. ARVI on nyt yleishyödyllinen kaikille avoin tietojärjestelmä, jonka käytön kautta voidaan parantaa asuinympäristön esteettömyyttä ja tukea ikäihmisten itsenäistä asumista kotona.

Rahoittajat: Ympäristöministeriö ja Sosiaali- ja terveysministeriö

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Enterprise Net Finland Oy (Tietotekniikka)

www.ara.fi

* * *

Kerrostalojen peruskorjaus

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Sipiläinen, Pirjo; Åkerblom, Satu
Tutkimusapulaiset: Rajala, Marko
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2002-07-08 ... 2003-11-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkä tyyppistä asuinrakennuskantaa Helsingin kaupungilla on, miten sitä on peruskorjattu ja millaisia tyypillisiä ongelmia eri aikakausien rakennuksissa esiintyy.

Julkaisu: Rajala, M.& Åkerblom, S. 2004, Aravatalojen peruskorjaus Helsingissä 1977-2002. Helsinki, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto. s. 105

Rahoittajat: Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto

* * *

Tulevaisuuden terveyshuollon ympäristöt

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Vauramo, Erkki; Teikari, Martti; Kjisik, Hennu
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2003-02-01 ... 2003-09-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Hankkeen tarkoituksena oli valmistella EU:n tutkimuksen 6. puiteohjelmaan integroitu projekti, jossa tutkitaan monipuolisesti ja poikkitieteellisesti tulevaisuuden hoitoympäristöjen muotoutumista, erityisesti kehittyvien lääketieteellisten prosessien ja teknologian muutosten vaikutusta henkilökunnan työtapoihin ja työympäristöihin, tilasuunnitteluun, logistiikkaan ja hoitorakennusten teknisiin järjestelmiin. Sotera osallistui EU:n New Working Environments (NWE)toimiston valmistelukokoukseen ja vaikutti Special Intrest Groupin perustamiseen terveydenhuollon alueelle. NWE:n tavoitteena on saada EU:n 6. puiteohjelmaan kohta, jonne "Tulevaisuuden sairaala" konsepti sopisi. Sotera valmisteli yhdessä partnereiden (Kreikka, Espanja) kanssa Specific Support Action (SSA) ehdotuksen. Yhdessä Technomedicumin kanssa valmisteltiin Interreg 3c hakemus, johon osallistui Suomen lisäksi Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua, Saksa, Tanska, Kreikka ja Kypros.

Tutkimusohjelma: Hyvinvointi ja terveys - iWell 2000 - 2003, Tekes (iWell)

Rahoittajat: Tekes, Respecta Oy

* * *

Tulevaisuuden sairaala

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Kekäläinen, Reijo; Sipiläinen, Pirjo; Teikari, Martti
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2002-07-29 ... 2004-10-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Projektin keskeisiä osia ovat aluejärjestelmän kehittäminen ja sairaaloiden muuttuva rooli sekä vaiheittaisen korjausrakentamisen suunnittelumallin kehittäminen. Aluejärjestelmän kehittämisessä tavoitteena on tehdä toiminnallinen yleissuunnitelma, inventoida olemassa olevat tilat ja tehdä niille uusi käyttösuunnitelma sekä korjausrakentamisohjelma.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Paul Stradin Universtity Hospital, Riika, Latvia; Kaunas Universtity Hospital, Liettua; Viron terveysministeriö, Kohtla Järve projekti, Viro

* * *

Riikan kaupungin sairaaloiden yleissuunnitelman kehittäminen

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Kjisik, Hennu; Kekäläinen, Reijo
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2003-10-29 ... 2004-10-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Hankkeessa tuotetaan keskusteludokumentti, jossa kuvataan seitsemän suuren sairaalan nykytila ja rakennusten ja tonttien sopivuus tulevaisuuden suunnitelmiin. Keskusteludokumentti on tarpeellinen päätettäessä sairaaloiden toiminnan uudelleen järjestelystä ja yksityiskohtaisesta suunnittelusta. Hanke toteutetaan yhteistyössä Latvian terveysministeriön ja latvialaisten asiantuntijoiden sekä Helsingin yliopiston kanssa. Hankkeella pyritään kohottamaan latvialaisten omaa asiantuntemusta sairaaloiden uudistuksessa sekä laajentamaan suomalaisten asiantuntijoiden toiminta-aluetta.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Helsingin yliopisto; Latvian terveysministeriö, Latvia; Latvian Centre of Health Statistics,IInformation and Medical Technology, Latvia

Julkaisu:
Kjisik, H. Kekäläinen, R. Lauslahti, K.. Louhivuori, O. Vauramo, E. Malahovskis, M. & Kekomäki, M. 2004. Evaluation of seven hospitals in the City of Riga - A discussion document. Espoo: Teknillinen korkeakoulu. 96 s. (HEMA).

* * *

Ikääntyminen ja itsenäinen suoriutuminen - Fyysisen ympäristön täsmälääkkeet

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Jokiniemi, Jukka; Sipiläinen, Pirjo; Åkerblom, Satu
Sosiaali- ja terveydenhuoltotekniikan ja rakentamisen instituutti
Tutkimuksen kesto: 2000-01-01 ... 2002-12-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Hankkeen tavoitteena on löytää konkreettisia ratkaisumalleja ja menettelytapoja ikääntyneiden henkilöiden itsenäistä suoriutumista tukevan asuin- ja toimintaympäristön toteuttamiselle. Tutkimus keskittyy ongelma-alueille, joilla kokonaistaloudellista hyötyä ja kehittämispotentiaalia on eniten odotettavissa.

Tutkimusohjelma: Ikääntymisen tutkimusohjelma (ITU)

Julkaisut:
Sipiläinen, P. 2001. Itsenäinen toiminta ja avustaminen vanhusten asunnoissa - asunnot asettavat rajat kotona selviytymiselle. Vanhuus - mahdollisuudet ja haasteet. IV Gerontologian päivät, Turun yliopisto, 26-27.7.2001. Jyväskylä, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, s. 71.

Åkerblom, S. 2001. Itsenäistä suoriutumista tukevat asunnot lähiympäristöineen.
Vanhuus - mahdollisuudet ja haasteet. IV Gerontologian päivät, Turun yliopisto, 26. - 27.2001. Jyväskylä. Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, s. 70.

Sipiläinen, P. 2001. Evaluation of the toilet facilities. NES 2001 Nordic Ergonomics Society, 33rd Annual Congress, Tampere, 2.-5.9.2001. Tampere. Finnish Ergonomics Society, Nordic Ergonomics society, University of Tampere, pp. 305-307.

Jokiniemi, J. 2001. Multisensory environmental experience. NES 2001 Nordic Ergonomics Society, 33rd Annual Congress, Tampere, 2.-5.9.2001. Tampere, Finnish Ergonomics Society, Nordic Ergonomics Society, University of Tampere, pp. 329-330.

* * *

WHO Baltmeditec-projekti

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Vauramo, Erkki
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 2000-01-01 ... 2002-12-31; päättynyt

Tiivistelmä:
WHO on käynnistämässä Baltian alueen terveydenhuollon teknologian hallintaprojektia. Käynnistysvaiheen ajaksi on Suomelta pyydetty tukea. Projektia koordinoi Suomessa TKK/Sotera.

Yhteistyöyksiköt (TKK): Sovellettu elektroniikka.
Yhteistyölaitokset (ulkop.): HYKS; Stakes; WHO; Vilinius Gedimino Technical University; St. Petersburg Public Health School; Vilinius City; Riga University Hospital; Tartu Clinicum and others

* * *

ARVI - Asunnon arviointimenetelmä suunnitteluun ja toteutuksen seurantaan

Vastuullinen johtaja: Siitonen, Tuomo
Tutkijat: Sipiläinen, Pirjo; Åkerblom, Satu; Koivu, Heli; Karhu, Timo;
Tutkimusavustajat: Tuononen, Tuula; Kemppainen, Henna
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 2000-03-01 ... 2002-12-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Tutkimushankkeessa kehitetään menetelmä, jonka avulla voidaan määritellä suunnitteluratkaisujen käytettävyys ja toimivuus toimintakyvyltään erilaisien asukkaiden kannalta katsottuna koskien sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista. Menetelmää varten laaditaan käyttäjäryhmistä profiilit, joille määritellään fyysiselle ympäristölle asetettavat vaatimukset. Asuntojen korjausrakentamiseen kehitetään menettelytapa, jonka avulla arvioidaan eri käyttäjäprofiilien mukaisten suunnitteluvaihtoehtojen toteutumismahdollisuuksia ja kokonaiskustannuksia.

Käyttäjien asettamat vaatimukset fyysiselle asuinympäristölle luokitellaan asukkaiden toimintakyvyn mukaan eri luokkiin ja vaatimustasoihin. Käyttäjäprofiilien luokittelu jäsennetään mm. liikkumisen tilantarpeiden, ulottumisen, voimankäytön ja aistien vaatimusten mukaan.

Uudisrakentamisen pilotointikohteessa seurataan rakennusprosessin etenemistä luonnos- ja pääpiirustus- sekä toteutusvaiheessa ja arvioidaan asetettujen käyttäjävaatimusten toteutumista kohteen aikataulun mukaan.

Olemassa olevien rakennusten arvioinnissa eri aikakausien asuinrakennuksissa testataan eri käyttäjävaatimusten toteutumista ja määritellään käyttäjien vaatimustasoja fyysiselle ympäristölle. Testauksessa on mukana eri käyttäjäryhmien edustajia. Testauksen kohteena on kulkureitti ulkoa asunnon ovelle.
Peruskorjauksen pilotointikohteissa asetetaan käyttäjävaatimukset, analysoidaan rakennusten rajoitukset ja mahdollisuudet sekä tarkastellaan vaihtoehtoja eri käyttäjävaatimusten pohjalta.

Tietokannan osalta saadaan käyttäjävaatimukset suunnittelua palvelevassa muodossa ja olemassa olevan rakennuksen arviointimalli.

Yhteistyöyksiköt (TKK): Rakentamistalous
Yhteistyölaitokset (ulkop.): Ae Partners Oy

Rahoittajat: Tekes iWell -ohjelma, Espoon kaupunki, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto, Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, KONE Oyj, SATO-Rakennuttajat Oy, Skanska Oy, Vanhustyön keskusliitto ry, VAV Asunnot Oy

Julkaisut:
Åkerblom, S. & Suokonautio, M. 2003. Koetila, Juhana herttuantie 15, Tutkimusraportti Sotera.

Åkerblom, S. & Tuononen, T.2003. Käyttäjävaatimukset muutospaketteihin, As Oy Espoon Kiulukka, YIT. Tutkimusraportti 15.04.2003.

Saari, A. Åkerblom, S. & Sipiläinen, P. 2002. Vanhusten asumisen mahdollistava peruskorjaus: ARVI-asunnon arviointimenetelmä, osaraportti 1. Espoo: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto. 74 s. (Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosaston julkaisuja 82).

Saari, A. Sipiläinen, P.& Åkerblom, S. 2002. Refurbishment of dwellings of aged balancing resources and quality of housing. Open Building Conference CIB W104, Mexico Citys, 3.-4.10.2002. Mexico City, CIB, s. 231-241.

www.ara.fi

* * *

Terveydenhuollon rakennusten suunnittelijakoulutus Liettuassa

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Sipiläinen, Pirjo
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1999-01-01 ... 1999-12-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Toiminta on käsittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon rakentamiseen liittyviä asiantuntijavierailuja Suomessa ja Liettuassa, vanhusten ja vammaisten asumis- ja hoivapalvelurakennuksia esittelevän näyttelyn kokoamisen sekä kaksi koulutusseminaaria Liettuassa.

1. Asiantuntijaseminaari Vilnan kaupungintalolla 6-7.5.1999 2. Suomalaisia sosiaalirakennuksia ja niiden suunnittelua koskeva näyttely 3. Liettuan sosiaalijohtajan vierailu Helsingissä ja Turussa 4. Liettuan varaterveysministerin johtaman delegaation vierailu 5. Toimittajan vierailu 6. Ammattikorkeakoulun ja Vilnan Cedimino Technical Universityn välinen yhteistyö 7. Helsingin Ammattikorkeakoulun ja Liettuan Invalidiliiton yhteistyö 8. WHO Baltian alueen pilottiprojekti: lääketieteellisen tekniikan hallinta 9. Healthy City-ryhmän kokous 10. Seminaari Liettuan parlamentissa 1.10.1999 11.Agenda'21 Educatin Centre 12. Vilnalaisten suunnittelijoiden käynti Suomessa.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Helsingin kaupunki; Helsingin ammattikorkeakoulu

* * *

Joukkoliikenteen käytettävyys liikkumis- ja toimimisesteisten sekä iäkkäiden henkilöiden kannalta

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Efraimsson, Kati; Kainu-Arra, Rita
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1999-06-01 ... 2000-06-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida eri joukkoliikennemuotojen käytettävyyttä liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta. Liikkumisesteisyys on käsitetty laajasti sisältäen myös näkemisen ja kuulemisen esteet. Tutkimus suoritettiin käyttäjäarviointina, jossa arviointiryhmän muodostivat kahdeksan koehenkilöä ja kolme tutkijaa.
Arvioitavia joukkoliikennemuotoja olivat bussi-, raide-, taksi-, lento-, ja laivaliikenne. Painopiste oli uusimmassa kalustossa, jossa liikkumisesteettömyys on pyritty ottamaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Tutkimukseen saatiin mukaan myös matalalattiaraitiovaunu ja kaupunkijuna, jotka olivat vasta koekäytössä.
Liikennevälineiden lisäksi arvioitiin myös terminaaleja ja yleensä matkustamiseen liittyvää ympäristöä, siinä laajuudessa, kun se kohdalla oli merkityksellistä. Arvioitavia tekijöitä olivat matkaketjujen kriittiset pisteet: liikkumiset, siirtymiset kulkuvälineisiin, avaintoiminnot sekä palvelujen tarve ja saatavuus.
Käytettävyystutkimuksen aikana tutkijat matkustivat koehenkilöiden mukana eri joukkoliikennevälineillä matkoja, joista muodostui matkaketjuja. Tutkijat seurasivat koehenkilöiden suoriutumista matkustamisen eri osatehtävissä ja arvioivat yhdessä koehenkilöiden kanssa ympäristön eri tekijöiden vaikutusta suoriutumiseen.
Käytettävyystutkimuksessa ilmeni, että matalalattiakalusto ei yksin riitä, vaan vasta monet tarkkaan harkitut yksityiskohdat tekevät joukkoliikenteestä esteetöntä. Esimerkiksi pelkkä tukikaide ei riitä, vaan se täytyy sijoittaa juuri oikeaan paikkaan ja muotoilla helposti tartuttavaksi ja selkeäksi, jotta se toimisi käytännössä. Ohjeistusta tarvitaan joukkoliikenteen ja ympäristön esteettömistä, kaikille soveltuvista ratkaisuista. Eri joukkoliikennevälineitä tulisi myös kehittää yhdessä, jotta esteettömät ja sujuvat vaihdot liikennevälineestä toiseen onnistuisivat matkaketjun eri vaiheissa.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Suunnittelukolmio Oy; Liikenneministeriö

Julkaisut:
Sipiläinen, P. Efraimsson, K. & Kainu-Arra, R. 2000. Joukkoliikenteen palvelutaso liikkumisesteisten ja iäkkäiden henkilöiden kannalta - Arviointiryhmän tulokset. Helsinki: Liikenneministeriö. 157 (Liikenneministeriö, Mietintöjö ja muistioita B 9/2000).

* * *

Terveyskeskussairaaloiden vuodeosastojen hygieniatilojen arviointitutkimus

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Suokonautio, Maarit; Törmä Arja
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1999-06-01 ... 2000-12-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida vuodeosastojen hygieniatilojen toimivuutta jo saneeratuissa terveyskeskussairaaloissa. Tutkimuksen ensimmäinen vaihe sisälsi käyttökokemusten kartoituksen jo saneeratuissa terveyskeskussairaaloissa, toisessa vaiheessa laadittiin hygieniatilojen mallisuunnitelmat ja testattiin niiden mitoitus ja malliratkaisut koekylpyhuoneessa ja kolmannessa vaiheessa laadittiin edellisten vaiheiden pohjalta suositukset eri hygieniatilatyypeistä käsikirjaa varten.

Asiakkaiden ja henkilökunnan kokemuksia kartoitettiin haastattelujen avulla. Haastatteluissa selvitettiin mm. seuraavia asioita: hygieniatilan tarve suhteessa asiakasmäärään, jonotetaanko hygieniatiloihin, hygieniatilojen käyttöaste, mitä tarpeita ja vaatimuksia erityyppisillä käyttäjillä on, mitkä ratkaisut ovat toimivia, mitä ongelmia hygieniatilojen käytössä on ilmennyt.

Pesutilojen käyttöä seurattiin eri toimintojen yhteydessä. Pääpaino kiinnitettiin tilan käyttöön ja tarpeeseen, hyvin toimiviin tiloihin, ongelmakohtiin sekä kalusteiden ja varusteiden kehitystarpeisiin.

Toisessa vaiheessa laadittiin neljä (4) vaihtoehtoista huonekohtaista hygieniatilamallia. Mallien mukaiset testikylpyhuoneet rakennettiin Koskelan sairaalan kellaritiloihin. Malleissa tutkittiin yhden ja kahden avustajan sekä potilaan toimintamahdollisuuksia ja tilavaatimuksia eri toimintatilanteissa liikuttaessa tilassa, wc-istuimella, pesualtaan luona ja peseytymistilanteissa. Testihenkilöinä toimi sairaalan akuuttiosaston potilaita ja henkilökuntaa.

Hygieniatilojen käyttäjävaatimuksista laadittiin mallikirja, jossa esitellään omatoimisen suoriutumisen ja avustamisen tila- ja toimintavaatimukset hygieniatiloille ja hygieniatilojenmalliesimerkkejä, joissa erilaiset käyttäjävaatimukset toteutuvat.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto; Helsingin kaupungin rakennusvirasto

Julkaisut:
Sipiläinen, P. 2001. Itsenäinen toiminta ja avustaminen vanhusten asunnoissa - asunnot asettavat rajat kotona selviytymiselle. Vanhuus - mahdollisuudet ja haasteet. IV Gerontologian päivät, Turun yliopisto, 26-27.7.2001. Jyväskylä, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, s. 71.

Sipiläinen, P. 2001.Evaluation of the toilet facilities. NES 2001 Nordic Ergonomics Society, 33rd Annual Congress, Tampere, 2.-5.9.2001. Tampere 2001, Finnish Ergonomics Society, Nordic Ergonomics society, University of Tampere, pp. 305-307.

Sipiläinen, P. & Suokonautio, M. 2002. Terveyskeskussairaaloiden hygieniatilojen suunnitteluohjeita - käyttäjien tarpeet hygieniatiloissa. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti, Sotera. 60 s. ( Arkkitehtiosaston julkaisuja 2001/79).

* * *

Kotihoidon avustamistehtäviä hankaloittavat tekijät apuvälineiden yhteydessä

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Efraimsson, Kati
Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1999-06-01 ... 2002-12-31; päättynyt

Tiivistelmä
Hankkeessa tarkastellaan apuvälineiden käyttöä ja käytön ongelmia kotihoidon työympäristössä kolmesta eri näkökulmasta: 1) Kotihoidon asiakkaan arjessa selviytyminen, 2) Kotihoidon työntekijän toiminta vanhuksen arjessa selviytymisen tukemisessa ja 3) Asunnon ja muun toimintaympäristön analyysi. Tutkimus jakautuu pilottivaiheeseen ja varsinaiseen tutkimukseen. Pilottivaiheessa testataan tutkimusmenetelmiä. Varsinainen tutkimus käynnistyy syksyllä 1999. Tutkimuksessa tarkastellaan samojen vanhusasiakkaiden asuntoja eri näkökulmista. Toimintaympäristöksi rajataan vanhuksen asunto ja asunnon lähiympäristö. Tarkasteltaviksi asunnoksi valitaan n. 10 paljon apua ja apuvälineitä tarvitsevien asukkaiden asuntoja Helsingistä. Tutkimusmenetelmiä ovat kysely, haastattelu, havainnointi ja asuntojen dokumentointi.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Helsingin ammattikorkeakoulu, kuntoutusala; Helsingin kaupunki, sosiaalivirasto

Julkaisut:
Sipiläinen, P. 2001. Itsenäinen toiminta ja avustaminen vanhusten asunnoissa - asunnot asettavat rajat kotona selviytymiselle. Vanhuus - mahdollisuudet ja haasteet. IV Gerontologian päivät, Turun yliopisto, 26-27.7.2001. Jyväskylä, Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry, s. 71.

* * *

Hainanin provinssisairaalan toiminnallinen suunnittelu

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Törmä, Anja
Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1998-06-17 ... 1999-01-31; päättynyt

Tiivistelmä:
Suomessa akuuttisairaaloiden korjaus- ja täydennysrakentaminen käynnistyi 1970-luvulla. Korjausrakentaminen osoittautui uudisrakentamista huomattavasti halvemmaksi ratkaisuksi. Hankkeiden toteutus ja rahoitus voidaan vaiheistaa usealle vuodelle, ja sairaala voi toimia ja tienata rahaa koko ajan. Suomalaisten kokemuksia projektien vaiheistamisesta hyödynnetään Kiinan terveydenhuollossa Hainan Province People's Hospitalin esisuunnittelussa. Projekti sisältää yleissuunnitelman ja liikenneratkaisujen tekemisen sekä vuodeosastojen periaateratkaisun.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Paatela & Paatela Arkkitehdit Oy

* * *

Laboratoriojärjestelmien modernisointi

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1998-06-17 ... 2000-06-23; päättynyt

Tiivistelmä:
Projektin tavoitteena on modernisoida suomalaisilla laitteilla Kiinan terveydenhuoltojärjestelmässä kliiniset laboratoriot tietyllä maantieteellisellä alueella. Yhdessä alueen terveysviraston kanssa inventoidaan alueen sairaalat. Kullekin laboratoriolle määritellään rooli alueellisen työnjaon osana. Kullekin sairaalalle määritellään alustavasti tutkimusprofiili ja tehdään laitteistosuunnitelma. Laboratorioiden laatujärjestelmä ja laatupolitiikka käydään läpi. Asiantuntijat arvioivat koulutustarpeen. Laboratorioita joudutaan korjaamaan ja niiden hygieniaa parantamaan.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): WHO Baltic Region; Thermo projects; Wallac Oy

* * *

Toimivan kodin esteettömän asumisen www-sivut

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Eframsson, Kati; Rantalainen-Franco, Sirkka
Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1998-10-01 ... 1999-04-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Toimivan kodin esteettömän asumisen www-sivut pyrkii parantamaan vanhus- ja kotihoitotyön arkea ja tukemaan vanhusten esteettömän asumisen järjestämistä. WWW-sivut palvelevat vanhusten asumiseen liittyvissä kysymyksissä tutkijoita, suunnittelijoita ja vanhustyöntekijöitä.

Toimivan kodin www -sivut

* * *

Liettuan sairaala- ja muiden terveydenhuollon rakennusten suunnittelijakoulutuksen valmistelu

Vastuullinen tutkija: Vauramo, Erkki
Muut tutkijat: Teikari, Martti; Sipiläinen, Pirjo
Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1997-11-06 ... 1998-10-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Terveydenhuollon teknologian siirto kehittyvälle alueelle voi tapahtua onnistuneesti ainoastaan vastaanottajan ehdoilla, keskittämällä useita toimia samalle maantieteelliselle alueelle ja Pohjoismaiden toimiessa yhteistyössä. Näiden periaatteiden mukaan Suomen osuudeksi kaavailtiin sairaaloiden korjausrakentamisen suunnittelijakoulutusta ja terveydenhuollon laitteiden kehittämisprojektien organisoimista. Projekti toteutettiin kuudella työkokouksella. Kokousten ja opintokäyntien perusteella liettualainen osapuoli ryhtyi suunnittelemaan kuntoutusjärjestelmää perustuen kolmeen saneerauskohteeseen. Muita teknologiyhteistyöhön liittyviä kysymyksiä oli proteesituotannon modernisointi, terveydenhuollon tietotekniikan kehittäminen ja tuotekehitysprosessin opettaminen ja käynnistäminen. Konkreettisena tuloksena projektin aikana käynnistyi liikuntaesteisten päiväkeskuksen suunnittelu Vilnan keskustaan.

Yhteistyölaitokset (ulkop.): Suomen Punainen Risti, Proteesipalvelu; Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus; Helsingin ammattikorkeakoulu, sosiaali- ja terveysala

* * *

Asunto työympäristönä - Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnan fyysisen työympäristön laatu

Vastuullinen tutkija: Sipiläinen, Pirjo
Muut tutkijat: Kylmäaho, Ella
Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1995-06-01 ... 1998-04-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnan tarpeet toteutuvat tavallisissa asunnoissa ja palveluasunnoissa ja miten nämä tarpeet on otettu huomioon asuntojen suunnitteluohjeissa. Tutkimus suoritetaan monimenetelmänä. Henkilökunnan työympäristöä tutkitaan kyselyin, haastatteluin ja dokumentoimalla sekä työntekoa että työympäristöä. Dokumentointi suoritetaan videoimalla, valokuvaamalla ja mittaamalla.

Julkaisut:
Sipiläinen, P. & Kylmäaho, E. 1997. Home as a work environment - the quality factors of the physical work environment of home care and home nursing personnel. International Ergonomics Association 13th Triennal Congress, Tampere, 29.6.-4.7.1997. Helsinki, Finnish Institute of Occupational Health, s. 532-534.

Sipiläinen, P. & Kylmäaho, E. 1998. Asunto työympäristönä - kotipalvelun ja kotisairaanhoidon henkilökunnan fyysisen työympäristön laatu. Espoo: Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera. 145 s. ( Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1998/47).

* * *

Toimiva ympäristö jokaiselle - Heikkonäköiset ihmiset arvioimassa rakennettua ympäristöä

Vastuullinen tutkija: Pesola, Kirsti
Muut tutkijat: Jokiniemi, Jukka
Arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera
Tutkimuksen kesto: 1996-04-01 ... 1998-05-30; päättynyt

Tiivistelmä:
Tutkimuksessa on selvitetty näkövammaisten henkilöiden itsenäistä suoriutumista erilaisissa sisäympäristöissä. Tutkimuskohteina on mm. joukkoliikenne-, palvelu- ja liiketiloja sekä oppilaitoksia. Tutkimuksessa on käytetty heikkonäköisistä henkilöistä muodostettua raatia, jota eri kohteissa tarkkailemalla ja haastattelemalla on selvitetty hyvän ympäristön tunnuspiirteitä.

* * *

Projektit 1989 - 1996

Lintujen musiikkia; Arkkitehtonisen ympäristön vaikutus kehitysvammaisten kuntoutustyössä

Tutkimuksessa selvitettiin kehitysvammaisten opetukseen ja kuntoutukseen tarkoitetun koulurakennuksen käyttäjien kokemuksia tilasuunnittelusta, erityisesti fyysisen ympäristön esteettisyydestä ja terapeuttisuudesta. Kysymys on ns. käyttöönoton jälkeisestä arvioinnista (post-occupancy evaluation, POE, Preiser 1988), jossa eri käyttäjäryhmien kokemuksia kuuntelemalla saadaan käsitys tilasuunnittelun onnistumisen asteesta ja ja mahdollisista ongelmakohdista. Käyttäjäryhminä tässä tapauksessa olivat kehitysvammaiset oppilaat ja heidän opettajansa sekä muut työntekijät.
Tutkimuksen kohteena oli Ristola-yhteisö, Helsingin Metsälässä toimiva kehitysvammaisille nuorille tarkoitettu vaihtoehtoinen kasvuympäristö. Ristolan toiminta perustuu Rudolf Steinerin pedagogiikkaan ja myös koulurakennus on suunniteltu antroposofiseen maailmankuvaan perustuen.

Raportti:
Kyttä, M. 1995. Lintujen musiikkia; Arkkitehtonisen ympäristön vaikutus kehitysvammaisten kuntoutustyössä. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosaston julkaisuja Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. s 30. ISBN 651-22-2888-2 / ISSN 1236-6021

* * *

Vuode ja sen lähiympäristö

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosasto yhdessä Helsingin kaupungin, Vantaan kaupungin, Taideteollisen korkeakoulun, Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin IV terveydenhuolto-oppilaitoksen ja alan yritysten kanssa on tehnyt selvityksen, miten vuodeosastoja voidaan muuttaa inhimillisemmiksi ja käyttäjäystävällisemmiksi. Tutkimus sisältää laatuvaatimusten selvittelyä, tilamitoitusta, tilojen keskinäistä sijoittelua, tuotekehitystä, tiedonkulun järjestelyä jne.

Tutkimuksesta saatavana viisi raporttia:

Mankki, U.-R., Pesola, K. & Verhe, I. 1996. Vuode ja sen lähiympäristö, osaraportti 4: Yhteistyöstudio 95. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1996/31, Otaniemi. 51 s., 7 värivalokuvaa (koko sivu). Saatavana kopiokappaleina. ISBN 951-22-3038-0.

Kalmari, P., Raunio, L. & Räisänen, M. 1995. Vuode ja sen lähiympäristö, osaraportti 3: Toimintakyky ja laitosympäristö – vanhuksen näkökulma. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. 35 s. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1995/28. ISBN 951-22-2764-9.

Pyssysalo, R. & Savolainen, M. 1995. Vuode ja sen lähiympäristö, osaraportti 2: Sairaalavuoteen toimivuuteen vaikuttavat tekijät potilaan ja röntgenhoitajan kokemana. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. 32 s. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1995/27. ISBN 951-22-2763-0.

Eloneva, M., Halonen, T., Honka, B., Kakko, H., Kettunen, T., Korpela, T., Laari, S., Nurmela, M., Palenius, S.-L., Rentola, T., Riiheläinen, A., Santala, L., Suikki, H., & Tattari, S. 1995. Vuode ja sen lähiympäristö, osaraportti 1: Laakson sairaalan vanhuspotilaiden kokemuksia laadukkaasta elämästä. Otaniemi: Teknillinen korkeakoulu, arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. 80 s. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 1995/26. ISBN 951-22-2762-2

Sotera. 1997. The Bed and Its Surroundings. Espoo. Teknillinen korkeakolu, arkkitehtiosasto, Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. 22 s.

* * *

Liikumisesteisten tasonvaihtolaitteet

Projektissa selvitettiin markkinoilla olevien tasonvaihtolaitteiden tekniset- ja käyttöominaisuudet sekä niihin liittyvät määräykset.

Raportti:
Tainio, M. 1995. Liikumisesteisten tasonvaihtolaitteet. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosaston julkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. S 79. ISBN 651-22-2596-4 / ISSN 1236-6021

* * *

Nurmijärven terveyskeskuksen sosiaaliteknologiaongelmien kartoitus

Tutkimuksessa on kartoitettu Nurmijärven terveyskeskuksessa ja kotipalvelutoimintayksiköissä työntekijöiden työympäristössään havaitsemat sosiaaliteknologian ongelma-alueet. Kartoituksessa on otettu huomioon myös vanhusten ja vammaisten apuvälineissä havaitut käyttöongelmat sekä vanhusasumiseen liittyvät ongelmat. Kunnan tarjoamat keskeiset vanhusasumis- ja päiväkeskustoimintapalvelut on käsitelty taajamakohtaisesti ja niiden havaintojen perusteella, joita henkilökunta on havainnut päivittäisessä työssään. Tutkimuksessa on pyritty ottamaan huomioon myös sellaiset työympäristöön, apuvälineisiin ja vanhusasumiseen liittyvät seikat, jotka ovat olleet hyviä ja toimivia ratkaisuja käsitellyn kohdealueen osalta.

Tutkimusmenetelminä on käytetty kirjallista kyselyä, henkilökohtaista haastattelua ja havainnointia, eräissä työpisteissä vapaaehtoisten työntekijöiden työpäiviensä aikana suorittamien kävelymatkojen mittausta, havainnointia piirustuksista ja erityyppisistä asiakirjoista sekä kirjallisuudesta. Pääpaino on ollut henkilökunnalta saadulla palautetiedolla.
Tutkimuksessa on annettu suosituksia ja mahdollisia korjausehdotuksia havaittuihin ongelma-alueisiin peruslähtökohtana kyseisen toimipisteen henkilökunnan ehdotukset, joiden voidaan arvioida hyödyttävän sekä toimipisteessä työskentelevää henkilökuntaa että myöskin palveluiden käyttäjää.

Apuvälinekartoituksessa keskityttiin vain niihin apuvälineiden käyttöön liittyviin ongelma-alueisiin, joista tuli eniten henkilökuntapalautetta.

Raportti:
Kärkkäinen, H. 1995. Nurmijärven terveyskeskuksen sosiaaliteknologiaongelmien kartoitus. Teknillinen korkeakoulu , Arkkitehtiosaston julkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. s 94. ISBN 651-22-2533-6 / ISSN 1236-6021

* * *

A Review of International Research of User Requirements for Dwellings for the Elderly

The report summarizes the research carried out in some countries concerning the user requirements for dwellings for the elderly, i.e. the type of requirements old people have in relation to their dwellings. The study is based on the capacity of the individual to move around indoors and concentrates on the interior of the dwelling. The study was a part of an international project COST A5, 'Indoor Mobility'.

Raportti:
Louhenjoki-Schulman, P. 1994. A Review of International Research of User Requirements for Dwellings for the Elderly.

* * *

Kokonaispalveluauto

Kokonaispalveluautoprojekti on tehty SOTERAssa yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Lapin piirin kanssa. Tavoitteena oli suunnitella ja kokeilla käytännössä kotisairaanhoidon palveluna autoa, joka voidaan sisustaa eri tavoin. Haja-asutusalueella kotona asuvan vanhuksen on usein vaikea päästä käymään esim. terveysasemalla näytteiden ottoa tai pieniä tutkimuksia varten.
Raportti:
Viherlehto, R ,1995.Kokonaispalveluauto.Teknillinen korkeakoulu ,Arkkitehtiosaston julkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. Sivumäärä: 18. ISBN: 951-22-2698-7 / ISSN: 1236-6021
Vanhuksille tarkoitettujen wc-hygieniatilojen mitoitustarve
Laakson sairaalan kellariin rakennettiin täysikokoinen muunneltava wc-hygieniatila, jota testattiin Hopealaakson päiväsairaalan potilaiden avulla. Tavoitteena oli selvittää, kuinka pieneksi vanhukselle tarkoitettu pyörätuolimitoitettu wc-hygieniatila voidaan mitoittaa toimivuuden siitä kärsimättä. Samalla tutkittiin tukikahvojen ja -kaiteiden, suihkun, wc-paperirullan ym. sijoitusta.

Raportti:
Pesola, K & Laherma, H. 1994. Vanhuksille tarkoitettujen wc-hygieniatilojen mitoitustarve. Teknillinen korkeakoulu , Arkkitehtiosaston julkaisuja. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. s 26.ISBN: 951-22-2410-0 / ISSN: 1236-6021

* * *

Suunnittelun visualisointi

Työssä selvitettiin tietokonemallinnuksen (visualisoinnin) käyttökelpoisuus arvioitaessa suunnitteluvaiheessa olevia tiloja. Laakson sairaalan yhdestä osastosta tehtiin neljä erilaista luonnosasteista peruskorjaussuunnitelmaa. Näin saadut suunnitelmat mallinnettiin atk:n avulla ja henkilökunnan kanssa yhteistyössä tarkasteltiin näitä eri vaihtoehtoja. Henkilökunnan käsityksen mukaan tiloja oli erittäin helppo arvioida, kun niiden "sisälle" pääsi katselemaan.

Raportti:
Nordling E M; Eskola, A; Pesola, K; Vauramo, E & Ylönen, P . 1995. Suunnittelun visualisointi. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. Teknillinen korkeakoulu , Arkkitehtiosaston julkaisuja 1995/ 18.
s 38. ISBN: 951-22-2532-8 / ISSN: 1236-6021

* * *

Sairaalahenkilökunnan fyysisen työympäristön laatu

1. Leikkaus- ja anestesiaosastot
2. Röngtenosastot
3. Ensiapupoliklinikat

Suomen Akatemian rahoittama tutkimus käynnistettiin 1991. Tutkimuksen johtajana toimivat professori Jaakko Laapotti ja professori Tuomo Siitonen. Tutkijana toimi arkkitehti, lääket.lis. Martti Teikari. Projektin tarkoituksena oli tuottaa tietoa nykyaikaisesta sairaalarakennuksesta työympäristönä. Tutkittavina toimintayksiköinä olivat yleissairaalan leikkaus- ja anestesiaosastot, röntgenosastot sekä ensiapupoliklinikat. Tutkimuskohteet valittiin kuudesta suomalaisesta sairaalasta, joissa on valmistunut ja käyttöönotettu kokonaan uusia kyseisiä toimintayksiköitä viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tutkimuksesta on valmistunut kolme osaraporttia 1993/1, 1994/5 ja 1994/6. Näistä ensimmäinen muodosti Martti Teikarin lisensiaattityön. Koko aineiston pohjalta on valmistunut Teikarin väitöskirja: "Hospital Facilities as Working Environments - Evaluation Studies in the Operating, Radiology and Emergency Departments in Seven Finnish General Hospitals".
Tutkimus on käyttäjäkeskeinen monimenetelmäinen rakennuksen käyttöönoton jälkeinen arviointitutkimus. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia ongelmia osastoilla henkilökunnan näkökulmasta esiintyy, miten ne vaikuttavat työtehtävien suorittamiseen ja millaiset syyt ovat vaikuttaneet epätyydyttävien ratkaisujen syntymiseen. Menetelminä on käytetty kyselyjä ja haastatteluja, suoraa dokumentointia havainnoimalla ja mittaamalla, arkistotietojen ja toimintatilastojen tutkimista ja kirjallisuusselvitystä. Pääpaino on henkilökunnalta kerätyllä palautetiedolla.

Tutkimusta varten on laadittu erityiset sairaalan fyysisen työympäristön laatuvaatimukset. Yleisesti tarkastellaan rakennetun ympäristön laadun määrittelyä ja arviointia sekä esitellään sairaala-arkkitehtuurin kehitystä ja tutkittujen yksiköitten suunnittelussa vallinneita periaatteita.

Raportit:
Teikari; M. Sairaalahenkilökunnan fyysisen työympäristön laatu
Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosaston julkaisuja. Sosiaali- terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA

• Leikkaus- ja anestesiaosastot (1993/1).
  Sivumäärä: 104. ISBN 951-22-1661-2 / ISSN 1236-6013
• Röngtenosastot (1994/5).
  Sivumäärä: 120. ISBN 951-22-2001-6 / ISSN 1236-6013
• Ensiapupoliklinikat (1994/6).
  Sivumäärä: 135. ISBN 951-22-2316-3/ ISSN 1236-6013

* * *

Terveysasemien tilojen toimivuus

Keväällä 1989 käynnistetty terveysasemien tilojen monimenetelmäinen arviointitutkimus. Tavoitteena oli luoda metodi arvioinnille ja tutkia kuinka suunnitteluratkaisu vaikuttaa henkilökunnan työviihtyvyyteen kymmenellä eri terveysasemalla.

Raportit:
Pesola, K. 1995. Terveysasemien tilojen toimivuus. Teknillinen korkeakoulu, Arkkitehtiosaston julkaisuja 1995/ 18. Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA. s 120. ISBN: 951-22-0866-0/ ISSN: 0788-4273